Saappaanheittajien talo
Palvelu sulkeutuu 31.12.2020!

Heittäjien klubi

Pääovi
Uutiset
Heittäjien klubi
Kilpailukalenteri
Heittäjän ABC
Tulokset
Cupien pisteet
Ranking
Tilastoja
Ilmoittautuneet
Rekisteröidy
Kisastudio
Netti TV
Henkilöt
Gallupit



Saapasblogit

Suomen Saappaanheittajat FacebookissaSuomen Saappaanheittajat
IBTA FacebookissaIBTA

31.12.2016 lakkautettu Suomen Saappaanheittoliitto

Tunnus:

Salasana:


Suomeksi
In English
Italiano

Palaa

Kaikkien aikojen ME-draama videona

Luokka: Uutiset

Kirjoittaja: Jari Isokorpi
Pvm: 08.09.2007 22:10
Luettu 3756 kertaa

Julkaisemme videona täysosuman, Teija Rosenqvistin kuvaaman otoksen kahden naisheittäjän kamppailun maailmanennätyksen omistuksesta Harjavallan SM-kilpailuissa. Videossa näkyy kokonaisuudessaan ensimmäinen maailmanennätysheitto, Helena Söderströmin 46,51 metriä ja sen kentälle kuin salaman iskusta räjäyttämä juhla.

Näemme myös, että maailmanennätyksen juuri menettänyt Eeva Isokorpi kiirehtii halaamaan Helenaa. Lisäksi näemme lähes huomaamattoman merkin tulevasta. Kävellessään pois ottamaan saapasta Eeva tunnustelee poninhäntäänsä. Se on tarkalle katsojalle varma vihje siitä, että kohta mennään lujaa. Heittäjä varmistaa, että kesken vauhdin hiukset eivät lennä silmille. Eevalle tärkein heitto on aina kilpailun viimeinen.

Valmentajan Eevalle suuntamaa ja tuulen käytöstä ennustavaa kommenttia "Hyvältä näyttää" emme kuule. Sen sijaan kuuluttaja Vesa Monolan vitsi "46,50 (huom. yhden sentin kuulovirhe). Laitetaanko ihan pöytäkirjaan ylös?" kuuluu videolta selvästi ja hieman heikompana Sari Kieloahon kommentti "Laitetaan vaan."

Videon todellisuutta muuntava kaukoputkiobjektiivi saa Helenan heiton näyttämään 20 metriä lyhemmältä kuin millaisena katsoja sen näki (jos heitto haluttaisiin näyttää todellisuutta pidempänä, olisi käytettävä laajakulmaa). Tunnelma videolta välittyy äärimmäisen tiiviinä kaukoputkiobjektiivin ansiosta.

Se mitä videon päättymisen jälkeen tapahtui on muistoja ja tarinoita, jotka muuttunevat ajan myötä legendoiksi. Kohta mitattiin Eevan heittämää uutta maailmanennätystä 47,58 metriä ja kentällä alkoi uusi juhla. Helenan heitto oli naisen heittämäksi huippukorkea, todistivat katsojat. Eevan heitto oli äärimmäisen matala, kertoo mm. Esa Kokkonen. Kyse on kahdesta hyvin erilaisesta heittäjästä.

Kahden koulukunnan kamppailu

Olemme Helenan valmentajan Jorma Nyyssösen kanssa puheluissamme jo vuosia ennustaneet kahden voimaltaan ja heittotekniikaltaan hyvin kehittyneen naisheittäjän kisaa maailmanennätyksestä. Se, että kisan alku on noin dramaattinen, emme tietenkään arvanneet. Kisalle ei ole pantu pistettä. Kilpailtaessa yli 50 metrin heitosta uusia naisheittäjiä tarjoutuu mukaan ja 50 metrin ylitys ei ole kaukana.

Helena ja Eeva ovat heittäjinä toistensa vastakohtia ja he käyttävät hyväkseen erilaisia, itselleen luonteenomaisia vahvuuksia.

Käytän Helenasta nimitystä kontaktiheittäjä ja Eevan kuvaan vauhtiheittäjänä.

Helenalle tärkeää on tiukka kontakti heittoalustaan, jonka taustalla on se vanha heittourheilun totuus, että voima lähtee maasta. Eevalle tärkeää on pitkä maksimiinsa hyödynnetty, kiihtyvä vauhti. Kosketus heittoalustaan on kitkaa välttävän kevyt, ja tiukka kahden jalan kontakti haetaan vasta heiton vetovaiheessa.

Parhaat naisheittäjämme viljelevät kumpaakin tyyliä. Eevan lisäksi selkeitä vauhtiheittäjiä ovat Sari Kieloaho ja Tiia Koskelo, kontaktiheittäjiä Helenan lisäksi Pirjo Saukkonen ja Mervi Koskelo. Tuija Salosen heitto on näiden kahden tyylin välimuoto.

Siinä missä Eeva ja Sari lentävät, Helena pysyy tiukasti maassa ja käyttää vahvuuksiaan. Jo juniorina Helena viskeli tiukan kontaktin moukarinheitossa yli 50 metrin kaaria, kunnes teini-iässä siirtyi saappaanheittäjäksi. Siinä sivussa Helena voitti mitaleita voimanoston suomenmestaruuskisoista todistaen olevansa yksi Suomen vahvimmista naisista. Saappaanheitossa Helenan spesiaali on tappavan voimakas lonkkaisku. Helena käyttää hyväkseen totuutta, jonka mukaan voima siirtyy heittoon tehokkaimmin tiukasta maakontaktista. Onnistunut heitto menee korkealle ja kauas.

Eevan heiton lähtökohdat ovat siinä ajatuksessa, että heitto on vauhtilaji. "Pyöri, pidä hauskaa ja päästä irti", on ollut Eevan valmennuksen seinätaulu pikkutytöstä lähtien. Ongelmia on tänä kesänä ollut irti päästön ajoitus: saapas on karannut jo ennen saattoa sormista ja liitänyt oikeasta sektorista ohi, usein yli 40 metrin. Olemme tienneet, että kun Siili pysyy näpissä, metrejä tulee hurjasti lisää. Mielenkiinnon säilyttämiseksi emme ole halunneet tietää, miten paljon. Eevan toinen harrastus on esiintymistä ja liikettä kehittävä nykytanssi. Ehkä tärkein syy vauhtiheiton valintaan on se, että nopeatempoista ja useita osia sisältävää, usein vaihtelevaa koreografiaa on katsojan hauskempi seurata. Olemmekin korostaneet, että heiton ei aina tarvitse olla pitkä kunhan esitys on mielenkiintoinen. Kun harrastukselle ei aseta liian tiukkaa tulostavoitetta, vaan ottaa elämän huumorilla, säilyy rento meininki parhaiten.

Elämää kymmenen metriä sitten

Kunnon journalisti kysyy aina, onko vastaavaa tapahtunut aiemmin, saadakseen hehkutuksensa oikeisiin, realistisiin mittasuhteisiin.

Lajia pitkään seuranneen vastaus on helppo: On, vuonna 1993, saappaanheittäjän ajanlaskun mukaan kymmenen metriä sitten.

Silloin sen ajan tähtiheittäjät Erja Tolppanen ja Leena Tamminen kävivät saman kilpailun sisällä Norrtäljessä 5.6.1993 tiukan kamppailun maailmanennätyksestä: Ensin Ronttosten Leena heitti 36,30 metriä ja Dannemora-Österbyn Erja vastasi uudella, komealla ME-tuloksella 36,34 metriä. Leena oli silloin nuori kontaktiheittäjä ja Erja kuuluisa vauhtiheittäjä. Nämä nykyiset parhaat heittäjämme olivat silloin vaikutteiden imemisiässä.

Kun saappaanheiton historia kirjoitetaan, on myös Erjan ja Leena kamppailu yksi lajimme legendaarisia tarinoita, kertomus nokialaisen kaudelta. Lisätietoja fiiliksistä löytyy varmasti taisteluparia haastattelemalla.

(Itse heitin tuossa kisassa 51,72 metriä, joka oli lajin ensimmäinen 50 metrin ylitys. Se aiheutti ison mediamylläkän. Siitä lähtien on kehittynyt sekä tekniikka, heittäjät että saapas. Eniten laji on kehittynyt henkisesti. Kehitys on ollut vanhan ja uuden polven välistä vuoropuhelua ja usein vanha heittäjäkaarti on toiminut uuden valmentajana. Vanhakaarti on varmasti nykyheittäjistä ylpeä.)

Tarinan kolmas päähenkilö

Tarinalla on myös kolmas päähenkilö, saappaanheiton suuren kamppailun historialle tallentanut Teija Rosenqvist. On muistettava, että saappaanheitto on paitsi urheilua, myös mitä suurimmassa määrin mediaa. Videollaan Teija nousee mediatekojemme rankingissa kärkipäähän, jos ei suorastaan kärkeen.

Kun Harjavallassa näin Teijan liikkuvan videokameran kanssa, panin merkille suuren metsästäjän saalistavan katseen. Samanlaisen hieman vaanivan katseen olen huomannut toisen etevän kuvaajan Eckhard Oton silmissä mediatilanteen kiihkeimmillä sekunneilla. Tuollainen katse varmasti työnsä puolesta oli muinaisilla suomalaisten esi-isillä heidän vaaniessaan hirviä ja mammutteja.

Sellaisia me mediaihmiset olemme: haussa on suuri saalis, joka niin tuskastuttavan usein pääsee karkuun. Teijalta ei päässyt, vaikka jälkeenpäin olen kuullutkin hänen harmittelevan sitä, ettei hän saanut koko tarinaa talteen. "Luulin että se on siinä…"

Mielestäni arvostettu humanistimme osoittaa suurta dramaattista vaistoa.

Video päättyy juuri oikeaan kohtaan: se jättää tilaa mielikuvitukselle.

ME-draamavideo. (Teija Rosenqvist, Harjavalta 18.8.2007) (3 284 KB)



Helena-kontaktiheittäjä. (Kuva Eino Ylinen, Leppävirta 30.6.2007)

Eeva-vauhtiheittäjä. (Kuva Eino Ylinen, Leppävirta 30.6.2007)




Lisää uusi
Palaa
Vanha talo
Published by Saapasmedia Copyright by Kauniskaari Oy