Saappaanheittajien talo
Palvelu sulkeutuu 31.12.2020!

Heittäjien klubi

Pääovi
Uutiset
Heittäjien klubi
Kilpailukalenteri
Heittäjän ABC
Tulokset
Cupien pisteet
Ranking
Tilastoja
Ilmoittautuneet
Rekisteröidy
Kisastudio
Netti TV
Henkilöt
Gallupit



Saapasblogit

Suomen Saappaanheittajat FacebookissaSuomen Saappaanheittajat
IBTA FacebookissaIBTA

31.12.2016 lakkautettu Suomen Saappaanheittoliitto

Tunnus:

Salasana:


Suomeksi
In English
Italiano

Palaa

Murrekirjoittajat hyvässä seurassa

Luokka: Keskustelu

Kirjoittaja: Jari
Pvm: 13.11.2007 23:37
Luettu 3341 kertaa

Aleksis Kivi rääkkäsi Nurmijärven murretta. Ja vielä niin, että äänneasu ei aivan kirjaimelleen mennyt. Ei ihme, että A.Ahlqvist ja iso joukko tänään unohdettuja kansakuntamme neroja hänet teilasi, ainakin sanallisesti, taloudellisesti ja perusteellisesti.

Väinö Linna pahoinpiteli lähes kaikkia Suomen päämurteita. Miestä arvosteltiin ankarasti myös muka virheellisten murteiden takia, tosin arvostelijoita, Toini Havua ja kumppaneita enää harva muistaa.

Toki Väinön ja Aleksin kuvauksen kohteetkin olivat moraalisesti arveluttavia henkilöitä. Väinön kohdalla pisimpään arvosteltiin sitä, että kirjassa miehet johtajana enemmän arvostivat rahvaanomaista Koskelaa kuin suoraselkäistä ja aatteiltaan ylevää Lammiota.

Vahvasti yhteiskunnallista ja pikkusielusuutta piruivaa savonkielistä tekstitystä harrasti Hiski Salomaa aikoinaan. En tiedä menikö Hiskin kieli prikulleen oikein, mutta Suomen kaikkien aikojen parasta laululyriikkaa se oli; ei ihme että Hella Wuolijoki kielsi soittamasta mm. Lännen lokaria yleisradiossa.

Oikeastaan kaikki merkittävä kansalliskirjallisuus Mika Waltarin teoksia lukuunottamatta on kirjoitettu murteita monella tapaa hyväksi käyttäen ja niin tehdään tänä päivänä. Murteet näyttävät mm. Suomi-rockissa olevan buumi ja miten muuten voisi olla: kieli joka ei uudistu ja ammenna uutta vettä jostakin syvästä lähteestä on kuollutta.

Mielestäni siis murrekirjoittajamme jatkoviljelevät hyvää perintöä. Miten muutenkaan sitä Rautavaaran lentokentän ihmeitä elävämmin kuvaisi kuin paikkakunnan murteella tai vaikka vain illuusion siitä luomalla.

Jatkakaamme siis rohkeasti suomalaisen sanan käyttöä sen kaikissa rikkaissa muodoissa huolimatta A.Alqvistien usein kipeinä pistävistä piikeistä (niitähän riittää). Vanha sanonta pätee kirjoittamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin ilmaisuun:

Ne tekevät, jotka osaavat.



Lisää uusi
Palaa
Vanha talo
Published by Saapasmedia Copyright by Kauniskaari Oy